Käytiin myös koirapuistossa kahdestaan. Puistoilemassa ennen meitä oli kaksi aika riehakasta spanielia, ja nehän oli tosi hurjia. Pienen takaa-ajon ja Veeran "yhyy ne syö mut"-huutamisen jälkeen kaverukset jatkoivat yhteistä leikkiä, ja me saimme keskittyä harjoittelemaan luoksetuloa ja vierellä kävelemistä. No harm done.
Ensi viikolla voisi yrittää järjestää jonkinlaiset "ohitus- ja tervehtimistreenit", lähinnä ihmisten suhteen.. Veera on edelleen ihan mahdoton nähdessään ihmisiä - eikä ihme! Totta kai se hyppii vasten eikä rauhotu, kun tervehtijä höpöttää, paijaa ja riehuttaa sitä "niin suloista ja pehmeää" pentua!
Ja kun yrität sanoa, että "älä anna sen hyppiä", niin vastataan vain "ei mua haittaa, oon tottunut koiriin". No aijaa? Mut entäs jos mua haittaa se, että meidän koira oppii että ihmisiä vasten hyppimällä saa huomiota, eikä silloin tarvitse kuunnella taluttajaa?
Tjooh. Eiköhän se siitä, kun saadaan järjestettyä suunnitellut treenit asiaa koskien.. Tässä vielä hauska video, kun Veera 9vko sekä kumppanit metsästävät herkkuja.. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti