Belgianpaimenkoira malinois
s. 27.3.2016
Punaruskea
Kotiutui 15.5.2016
Keiju on koira, jonka ottamista harkitsin pitkään ja hartaasti. Lähes kaksi vuotta ennen Keijun kotiutumista tutustuin sen kasvattajaan, joka vahvisti päätökseni seuraavasta rodusta. Halusin belgianpaimenkoiran, ja aikeissa oli ottaa tervueren. Kasvattajalle oli kuitenkin tulossa ennen suunniteltua tervupentuetta intervariaatio-yhdistelmä, johon odotettiin syntyvän malinois-pentuja. Kiinnostuin kovasti, mutta puolituttujen koiraharrastajien paineen alla epäröin, olisiko minusta handlaamaan malinois. Yhdistelmästä tulisi kuitenkin laskennallisesti 75% käyttölinjaisia koiria, ei siis mitään näyttelylinjaisia tossukoita. Yhdistelmän tarkoitus oli kuitenkin tuoda näyttelylinjaisiin belgianpaimenkoiriin käyttölinjaisten hyviä ominaisuuksia, ja vastavuoroisesti tasapainottaa käyttölinjaisten ominaisuuksia perhekoirina. Tämän tyyppisen yhdistelmän hyödyistä voidaan olla montaa mieltä, riippuu keltä kysyy. Omasta mielestäni tämä vaikutti - ja on edelleenkin hyvä ratkaisu, myöskin rodun huolestuttavan pienen geenipoolin suhteen.
Joka tapauksessa. Kasvattaja ja ystäväni rohkaisivat, että ei se malinois ole muuta koiraa kummoisempi, kun on maalaisjärkeä ja reilusti monipuolista koirakokemustakin alla. Tein siis hyvän valinnan, ja jäin odottamaan syntyviä pentuja. Kun viimein pentue syntyi, teimme kasvattajan kanssa päätöksen, että saan jonkun nartuista sijoitukseen, mikäli sopivan oloinen syntyy.
Keiju oli mahdottoman hurmaava pentu. Se rakasti kaikkia - ihmiset olivat, ja on edelleenkin - parasta mitä se tietää. Keiju on kuitenkin erittäin epätyypillinen belgi monelta kantilta. Sillä ei ole juurikaan miellyttämisenhalua eikä juurikaan kärsivällisyyttä. Sitä ei kiinnosta paneutua yhteen asiaan kahta sekuntia pidempään, vaan se puuhailee mieluummin omiaan. Se on hyvin vietikäs, mutta vietit on kuitenkin hyvin pitkälle hallittavissa.
Epätyypillisyydestään huolimatta Keiju on aivan mahtava koira, enkä vaihtaisi sitä ikinä pois, siitä huolimatta ettei se ollut aivan sellainen kuin odotin malinoisien olevan.
Joka tapauksessa. Kasvattaja ja ystäväni rohkaisivat, että ei se malinois ole muuta koiraa kummoisempi, kun on maalaisjärkeä ja reilusti monipuolista koirakokemustakin alla. Tein siis hyvän valinnan, ja jäin odottamaan syntyviä pentuja. Kun viimein pentue syntyi, teimme kasvattajan kanssa päätöksen, että saan jonkun nartuista sijoitukseen, mikäli sopivan oloinen syntyy.
Keiju oli mahdottoman hurmaava pentu. Se rakasti kaikkia - ihmiset olivat, ja on edelleenkin - parasta mitä se tietää. Keiju on kuitenkin erittäin epätyypillinen belgi monelta kantilta. Sillä ei ole juurikaan miellyttämisenhalua eikä juurikaan kärsivällisyyttä. Sitä ei kiinnosta paneutua yhteen asiaan kahta sekuntia pidempään, vaan se puuhailee mieluummin omiaan. Se on hyvin vietikäs, mutta vietit on kuitenkin hyvin pitkälle hallittavissa.
Epätyypillisyydestään huolimatta Keiju on aivan mahtava koira, enkä vaihtaisi sitä ikinä pois, siitä huolimatta ettei se ollut aivan sellainen kuin odotin malinoisien olevan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti